torstai 28. helmikuuta 2013

Mites ne lepopäivät?

Olemme toitottaneet blogissamme ravinnon, ruokavalion ja levon pyhää kolminaisuutta. Totesimme eilen, että edellinen lepopäivä oli muutes viime viikon tiistaina eli treenejä on vedetty nyt 7 päivää putkeen ja eilen oli siis kahdeksas päivä. Ninalla kroppa hälytti palautuksen tarpeesta, mutta Mona-lomalainen meni vielä bodybalanceen. Nyt ravistelu taas meille! Onpa ollut kiire saada kaikki salitreenit tehtyä ja aerobiset vielä siihen päälle. Ninan matkan lähetessä on ollut muka kovempi kiire saada kaikki raskaan viikon treenit treenattua ennen sitä. Hirvittävä halu ja tarve päästä sinne salille :) Samoin aurinkoiset kevätsäät houkuttelevat ulos hiihtämään ja ulkoilemaan. Mutta mihin jäi ajatus?



Tiesittekö, miten tuo kuntokäyrä toimii? Tämä oli meille uutta faktaa, jonka Nina oppi hyvinvointivalmentajan kurssilla. Treenin aikana kuntokäyrä lähtee ikäänkuin alaspäin ja itse kehittyminen tapahtuu levossa, jolloin käyrä kääntyykin nousuun ja ohittaa lähtötason. Käytännössä treenin jälkeen on siis huonommassa kunnossa kuin ennen treeniä. Levon, ravinnon ja palauttavien toimien ansiosta tilanne kuitenkin korjaantuu ja menee jopa plussan puolelle. Mikäli lepopäiviä ja palautuksia ei pidetä, niin kehittymiskäyrä ei käänny nousuun, vaan jatkaa laskeutumistaan. Ja muistutuksena myös taas se, että kunnollinen ja riittävä ravinto edesauttaa aineenvaihduntaa ja auttaa myös kehittymisessä. Jos kroppa jää säästöliekille odottelemaan lisää ravintoa, niin aineenvaihdunta heikkenee eikä kuluta yhtä hyvin.

Lähde: http://www.fit.fi/trash/levossa-kehittyy/2230
Kuva: weheartit.com



Strong is the new skinny












Fit-lehdessä (1-2/2013) oli kahvakuulavalmentaja Kukka Laakson kirjoittama kolumni, joka kuulosti hyvin paljon samalta kuin meidän kokemukset. Kukka kertoo, kuinka hän ajatteli vuosia laihtuvansa tiukalla ruokavaliolla ja rääkkäämällä itseänsä riittävästi. "Laihdutusliikunnan" ongelmana kuitenkin oli se, että jos satut syömään enemmän kuin olet kuluttanut, niin siitä ei hyödy. Hänen mukaansa tällaiseen laihtumiseen liittyy aina myös negatiivista ajattelua, koska pitää saada itsestänsä jotain pois, syötävä vähän ja mentävä miinukselle.

Kuva: daliinaa.blogspot.fi
Tuloksia alkoikin syntymään, kun hän muutti ajattelutapaansa. Hän asetti tavoitteet harjoittelua, eikä kehoa kohtaan. Tavoitteena oli saavuttaa voimaa ja kestävyyttä laihtumisen sijaan. Tällä tavalla hän unohti "laihduttamisen", koska löysi harjoittelun ilon.

Näin meillekin oikeastaan kävi. Löysimme salitreenaamisesta kipinän ja hauskuuden itsensä voittamisesta  ja edistymisen haluna, eikä salilla käyminen ollut enää vain syy laihtumiseen.

Aloitimme aktiivisen treenaamisen n. 2,5 vuotta sitten, koska liikunta oli jäänyt retuperälle elämässämme. Kävimme muutaman kuukauden ajan pelkästään ryhmäliikuntatunneilla, mutta aloimme kaivata jotain tehokkaampaa. Tästä syystä aloitimme kuntosalilla käymisen ja otimme heti ammattilaisen tekemän saliohjelman, jossa kaikki lihasryhmät treenattiin yhden treenin aikana. Yhtäkkiä huomasimmekin, että painoja pystyi lisäämään melkein joka kerta. Se motivoi aina yrittämään parempaa suoritusta kuin edellisellä kerralla. Emme olleet kuitenkaan asettaneet itsellemme tavoitteita "kuinka vahvoiksi tulisi päästä", vaan treenaasimme enemminkin "kuntoon pääsemisen" pohjalta.

Saliohjelmat vaihtuivat ja painot lisääntyivät. Viime syksynä huomasimme, että ykkössijalle salitreenaamisessa olivatkin kiilanneet nimenomaan tavoitteet. Päätimme asettaa itsellemme ensimmäistä kertaa konkreettisia haastetavoitteita kuntosalitreenejä varten. Tavoitteiksi otimme leuanvedon, dipin omalla painolla sekä penkkipunnerruksen 50 kg:lla. Olimme treenanneet kyseisiä liikkeitä apuliikkeiden avulla, mutta jotenkin tuntui motivoivammalta ja hauskemmalta treenata kunnon tavoitteet mielessä.

Penkkipunnerrus meni rikki jo tammikuussa. Olimme ilmeisesti arvioineet voimamme hieman alakanttiin, koska emme tienneet mikä olisi realistista, koska emme olleet koskaan kokeilleet maksimipainomäärää ( = suurin painomäärä, jolla jaksaa tehdä yhden toiston). Tosin heiveröisemmät kundit tekevät salilla penkkiä samoilla painoilla, joten ei se ihan huonokaan tavoite voinut olla. No, uutta tavoitetta kohti! ;) Leuanvetoja pystymme tekemään jo muutaman (lähtöasentona tasamaa/telineen jalansijat), mutta supertavoitteenamme on 10 vetoa lähtötilanteesta, jossa jalat ovat ilmassa ja roikutaan oman painon varassa. Dippiä pystymme tekemään useita "nitkutuksia", mutta emme jaksa nousta ylös päästyämme tarpeeksi alas :D Haastetta siis riittää vielä!

Asetettuamme tavoitteet treenaamiselle emmekä kehollemme saimme ihan uudenlaista intoa myös "inhokkiliikkeisiimme". Niitä tekee mieli treenata, koska tietää niistä olevan erilaista hyötyä kuin ennen. Suosittelemme siis, että asettakaa ihmeessä tavoitteita itsellenne, vaikka ne tuntuisivatkin pieniltä. Fiilis on mitä mahtavin, kun pääsee tavoitteeseensa!

Ei muuta kuin uusia tavoitteita kohti!
Kuva: motivateinspire.net

tiistai 26. helmikuuta 2013

Mitä yhteistä on Punttipirkoilla ja Teuvo Lomanilla?

MeNaiset Sport- lehdessä (2/2013) oli juttu Teuvo Lomanista ja Niko Heleniuksesta. Hekin ovat aloittaneet elämäntaparemontin. Oli tosi hauska lukea juttua, koska he muistuttivat niin monessa kommentissaan meitä, että oli pakko jakaa tämä hauskuus teidänkin kanssa :D

"On helpompaa harjoitella yhdessä, sillä aina jompi kumpi on paremmassa vireessä. Tsemppaamme toisiamme puolin ja toisin."  

Meihin pätee sama asia eli yhdessä kun treenataan, niin toisella on yleensä parempi päivä ja silloin saa tartutettua saman fiiliksen toiseenkin. Tänäänkin esimerkiksi Mona oli hiihtolomallansa täynnä energiaa illan salitreenissä ja päättäväisesti lisäili painoja, toisin kuin Nina, jonka yöunet olivat jääneet 5-6h aikaisen työreissun takia, eikä olisi välttämättä niin paljoa jaksannut tsempata, mutta sisulla puski samat painomäärät kuin siskollakin. Ja sovittuja treenejä emme juuri koskaan jätä väliin.

"Viiden kuukauden aikana molemmat ovat huomanneet jaksavansa paremmin. Tunkkainen olo on kadonnut ja mieli virkistynyt." 

Mekin huomasimme juuri yhtenä päivänä, ettemme nuku enää päiväunia samalla lailla kuin ennen, koska niihin ei ole tarvetta. Välillä ei tosin ehtisikään, koska arkipäivät pitää olla melko aikataulutettuja, jotta treeneihin tulee mentyä. Aina välillä on ihana kyllä käpertyä viltin alle koisimaan, mutta vain hetkeksi. Ennen emme pääseet sieltä ylös, vaan saatoimme torkkua liian pitkän ajan ja sen jälkeen olikin pöhkö olo koko loppuillan.
Kuva: iltalehti.fi

Tutuilta kuulostavat myös Teuvon ja Nikon uudet ruokatavat, joista he kertovat seuraavaa:

"Aamiaisen merkitys on korostunut ja yösyöminen on jäänyt pois. Ruokailujen välit ovat tasaantuneet kolmeen tuntiin, ja vihannesten ja hedelmien määrää on lisätty."

Ja kaiken huipennukseksi juttu oli tehty Barcelonan rannalla, joka on meidän lempilomakohteemme. Sieltä meidänkin elämäntaparemonttimme on lähtenyt tavallaan liikkeelle, kun on nähnyt ne vanhat kamalat bikinikuvat. Me ehkä joskus kehdataan paljastaa ne kun ollaan saavutettu hyvät ennen ja nyt -kuvat ;)

Tsemppiä Teuvolle ja Nikolle sekä kaikille teille muillekin elämäntaparemontin tekijöille!

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Kuluneen viikon oivalluksia

Tänään kävimme hiihtämässä palauttavan 5 km:n hiihtolenkin, koska viikon treenit oli jo tehty ja kaipasi hieman sunnuntaipäivän happea :) Lahden ja Hollolan maastoissa hiihdettiin tänä viikonloppuna Finlandia-hiihto, joten emme päässeet tutuille laduille. Tai ehkä sinne olisi päässyt, mutta emme viitsineet mennä jalkoihin. :) Odottelimme kovasti, että aurinko olisi pilkistänyt taivaalta ja olisimme saaneet vähän valohoitoa, mutta se paistoi hetken vasta myöhemmin iltapäivällä.


Tälle viikolle kertyi liikuntasaldoksi kolme salitreeniä keskiraskailla painoilla ja palautuksilla, yksi bodyattack, hiihto sekä pari reipasta pidempää kävelylenkkiä. Olemme jotenkin dissanneet "perinteisiä" kävelylenkkejä viime kuukausina, ja kuvitelleet, että mitä kovempi treeni, sen parempi.  Mutta oikeasti myös "perinteisiä" kävelylenkkejä olisi hyvä tehdä monestakin syystä. Kunnon kehittymisen kannalta on tärkeää tehdä sykeharjoittelua eri sykealueilla; terveysliikuntaa (eli hyötyliikuntaa), peruskestävyyttä (PPPP=pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta) sekä vauhtikestävyyttä (hengästyminen, hikoilu, kunnon kohotus, hapenottokyvyn parantaminen) eli liikunnan olisi hyvä olla monipuolista eikä väheksyä niitä rauhallisempia lenkkejä, joissa ei vedetä kroppaa äärirajoille. Muuten kroppa nopeasti tottuu yksipuoliseen treenaamiseen eikä esim. paljon juoksevilla ihmisillä välttämättä löydy hyvää peruskestävyyttä, vaan sykkeet pomppaavat heti kävellessäkin tutulle vauhtikestävyys-sykealueelle. Sen lisäksi kävely ulkona on rentouttavaa, terapeuttista ja raitis ilma tekee hyvää, varsinkin nyt kun ihanat kevätsäät tulevat!! :)


Niin kuin olemme aiemmin kertoneetkin, niin olemme tottuneet käymään Bodyattackissä maanantaisin. Tällä viikolla menimme sinne vaihteeksi perjantaina ja myös kellon aika oli huomattavasti aiempi kuin maanantain tunnilla. Jotenkin saimme piiskattua itseämme erilailla ja saimmekin tällä kertaa kumpikin pakarat kipeiksi. Tiedämme, että olisi järkevää "järkyttää" kehoa ja vaihdella salitreenien ja jumppien paikkoja viikonpäiviltä toisille, mutta monesti muut harrastukset tai työmenot ovat aiheuttaneet sen, että ohjelma on ollut melko samanlainen viikosta toiseen; alkuviikosta aerobista ja loppuviikosta enemmän sali- ja kehonhuoltotreenejä. Mietimmekin nyt, että oliko sillä viikonpäivällä, kellon ajalla tai fiiliksellä noin suuri merkitys treenin tehoon? Toisaalta myös tuntui, että ohjaaja oli "vaativammalla" fiiliksellä ja tajusimme, että silläkin on aika suuri merkitys, millä tuulella ja motivaatiolla ohjaaja on liikkeellä.

lesmills.com
Huomenna kuntosalilla alkavat raskaan viikon treenit ja suunnitelmissa on tehdä ensimmäisenä jalat. Jalat siitä syystä, että ne ovat ehtineet levätä hyvin edellisestä jalkatreenistä, joka oli viime maanantaina ja toiseksi, ettei Ninan jalat jumitu loppuviikosta lentokoneessa, sillä tiedossa on pitkä lento Thaimaan aurinkoon.

Kauniita kevätkelejä ensi viikolle odotellen,

Mona ja Nina



perjantai 22. helmikuuta 2013

Onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella?

Kävimme eilen vieraissa. Saimme Naisten messuilta lahjakortit erääseen lahtelaiseen liikuntakeskukseen. Sieltä soiteltiin ja kutsuttiin esittelykierrokselle. Menimme katsomaan paikkaa uteliaisuudesta ja tsekkaamaan, mitä kilpailevalla kuntokeskuksella on tarjota.

Ensisilmäykseltä paikka vaikutti viihtyisältä ja henkilökuntaa näytti olevan paljon paikalla. Oli personal trainereita, palvelujen myyjiä, respan tyttöä, jumppaohjaajia - siellä oli selvästi tekemisen meininki. Esittelijämme kertoi tämän salin olevan suunnattu enemmän "tavalliselle tallaajalle". Tuntuu vähän hämmentävältä, että kuntokeskukset haluavat profiloitua tietynlaisille asiakkaille. Ja haluaisitko profiloitua tavalliseksi tallaajaksi aloittaessasi kuntoilun uusi parempi minä mielessäsi? Toisaalta se saattaa madaltaa kynnystä aloittaa treenaaminen. Profiloituminen oli heillä onnistunut, koska ainakin kuntosalin puolella suurin osa ihmisistä oli keski-ikäistä tai vanhempaa. Nuorempiakin oli paikalla ja he näyttivät menevän pääasiassa ryhmäliikuntatunneille.

Laitteet olivat upouusia, koska kuntokeskuskin oli melko uusi. Lämmittelylaitteissa näkyi telkkarin kanavat, netti, pelejä jne. Itse kuntolaitteissa oli sähköinen näyttö, joka näytti esimerkiksi sen, että tehtiinkö liike loppuun asti. Joillakin asiakkaista oli siihen "avain", johon personal trainer oli asentanut heille saliohjelman eli toistomäärät, painot ja sarjat. Aika näppärää! Tunnelma oli aika rauhallinen ja hiljainen ja se tuntui meistä oudolta, koska olemme tottuneet musiikkiin treenatessa. Musiikkia kuului vaimeasti viereisestä huoneesta, jossa pidetään senioriliikuntaa. Esittelykierroksella myyntityttö esitteli vapaiden painojen puolta ja kertoi, että sitä laajennetaan tulevaisuudessa. Meitä vähän huvitti, kun hän sanoi sitä "miesten puoleksi". Olimme hieman ihmeissämme tästä jaottelusta, sillä meidän treenit menevät pääasiassa melkein aina vapaiden painojen puolella... Ja nykyisellä salillamme siellä viihtyvät kyllä naisetkin ;) Pukuhuoneesta löytyi myös todella siistit ja tilavat tilat; sauna, pesuhuone, lukolliset kaapit ja plussana infrapunasauna, joka tosin oli melko pieni verrattuna Orimattilan Hellimön saunaan, jota testasimme muutama viikko sitten. Myyntityttö oli todella mukava ja rento, mutta muuten henkilökunta jäi vähän ensivaikutelmassa viileän oloiseksi.

Tutustumisen jälkeen teimme rinta-olkapää-ojentaja treenin toiseksi raskaimmilla painomäärillä. Saimme lisättyä painoja taas vähän ja tehtyä treenin muuten aivan normaalisti, paitsi että dippilaite puuttui tältä kuntokeskukselta. Teimme ojentajat sen sijaan taljassa. Kiinnitimme erityishuomiota siihen, että muistamme hyvän jarrutuksen joka liikkeessä niin saamme tehoja kunnolla irti.

Oli ihan hauska käydä katsomassa vaihteluksi muitakin saleja, mutta toistaiseksi pysytään kyllä nykyisessä kotoisassa Gymissämme :)

Tänään menimme poikkeuksellisesti perjantai-iltapäivän BodyAttackiin. Taidetaan olla hieman koukussa siihen, koska olo on jotenkin lösö ilman viikottaista Attackia. Ohjaaja-Tea piiskasi meitä tänään oikein urakalla ja teimmekin ihan täysillä jokaisen jalkojen noston ja x-hypyn ;) Ennen tuntia törmäsimme pukkarissa aina niin iloiseen ja ihanaan personal trainer Heidi Teittoon. Vaihdoimme pikaisesti kuulumiset, koska oli kiire jumppaan. Heidin kanssa voisi rupatella pitkätkin löpinät, mutta onneksi Heidi "potkikin" meidät Attackiin!! :D

Mona palkitsi itsensä loman alun kunniaksi jumpan jälkeen kauan himoitulla mäkkärin aterialla ja Nina antaa herkkujen odottaa tulevalle Thaimaan matkalle! ;)

Ihanaa iloista viikonloppua!!

http://fitspo.com.au/

torstai 21. helmikuuta 2013

Punttipirkkojen Thai-kanasalaatti

Aika usein sitä jumahtaa, joihinkin tiettyihin ruokiin ja salaatteihin. Käymme usein ruokakaupassa treenien jälkeen, joten vaihdamme usein ruokavinkkejä toisillemme. Raaka-aineista tulee tällä hetkellä käytettyä aika usein avocadoa. Tässä yksi ohje meidän perusarkisalaateista. Kaipaamme uusia makuja ja vaihteluita, joten laittakaahan omia hyviä salaattireseptejä meillekin päin :) Ehkä näistä meidän resepteistä löytyy teillekin jotain hyötykäyttöön :)

Thai kanasalaatti
Thai-kanasalaatti
(matkittu Picnicin vastaavaa salaattia www.picnic.fi)
- Jäävuorisalaattia
- Rucolaa
- Tuoretta ananasta
- Broilerin filesuikaleita 100g
- Avocadoa
- Minitomaatteja
- Sweet Chili thai kastiketta

Lisää salaatteja tulevissa päivityksissä!

tiistai 19. helmikuuta 2013

Arkiaktiivisuus kunniaan!


 

Yleltä tuli joulukuussa Prisma-dokumentti Totuus kuntoilusta?, jossa Michael Mosley tutki, miten eri tavoin ihmiskeho voi reagoida liikuntaan. Kyseisessä dokumentissa käsiteltiin mm. aihetta, jossa todettiin, että 6 (!) minuuttia liikuntaa viikossa saattaa olla tarpeeksi välttääkseen sydän- ja verisuonitauteja sekä diabeteksen. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, eikö?

Tässä on kuitenkin esimerkkinä 3 henkilöä ja heidän päivittäiset sekä viikottaiset liikuntamääränsä:

"Maija" on jonkin verran aktiivinen päivän aikana, mutta harrastaa 30 min reipasta kävelyä viikossa
"Liisa" on myös jonkin verran aktiivinen, mutta harrastaa 1h reipasta kävelyä viikossa
"Riitta" on myös jonkin verran aktiivinen, mutta harrastaa 56 km juoksua viikossa

Erään tutkimuksen mukaan nämä esimerkkihenkilöt Maija, Liisa ja Riitta kuluttavat viikon aikana vähemmän kaloreita kuin sellainen ihminen, jolla on paljon arkiaktiivisutta päivittäin. Arkiaktiivisuudella on siis yllättävänkin suuri merkitys kulutuksen kannalta. Kun pysyy aktiivisena päivän mittaan, aineenvaihdunta pysyy käynnissä ja lopputuloksena on, että kaloreita palaa huomattavasti enemmän viikon aikana.

Huonointa arkiaktiivisuus on ihmisilla, jotka menevät aamulla autolla töihin, tekevät istumatyötä ja menevät autolla takaisin kotiin sohvan äärelle. He eivät saa arkiaktiivisuutta päivän aikana juuri ollenkaan ja eikä koko päivän istumista voida korvata iltajumpalla. Huolestuttavinta on se, että lapsiakin kyyditään yhä useammin kouluihin ja harrastuksiin, jotka sijaitsevat lähellä kotia.

Hienointa on, että arkiaktiivisuutta on helppo lisätä aloittamalla vaikka heti! Työmatkat voisi tehdä kävellen/pyöräillen (tai jäädä pois kyydistä yhtä pysäkkiä aiemmin!), hyödyntää ruoka- ja iltapäivätauot kiertämällä esimerkiksi toimistokorttelia, kävellä portaat hissin sijaan, toimittaa asioita kasvotusten eikä lähettää sähköpostia, käydä kaupassa kävellen, tehdä lumitöitä, siivota koti hyvän musiikin tahdissa, haravoida, osallistua lasten lumileikkeihin ulkona jne. Eli siis hyödyntää liikuntaa joka välissä. Nämä aktiiviset ihmiset kuluttavat todennäköisesti enemmän energiaa viikon aikana kuin ne, jotka suihkivat "viikon pakollisella lenkillä".

Itse pyrimme liikkumaan lyhyet työmatkat talvella kävellen ja kesällä pyöräillen. Samoin kauppaan menemme usein kävellen reput selässä. Lumitöitäkin saa tehtyä vähäsen auton parkkiruudulla, vaikka asummekin kerrostalossa. Olemme myös huomanneet, että siivouksessakin saa hyvän hien pintaan, kun touhuaa kiireellä vaikkapa juuri ennen kuin vieraat ovat ovella! ;)

Eli aina ei välttämättä täydy lähteä sohvalta raskaalle, epähoukuttelevalle lenkille, jos kerryttää arkiliikuntaa päivän aikana. Passiivisuuden välttäminen ja arkiaktiivisuus ovat tärkeässä roolissa myös painonhallinnassa! Kannattaa siis pitää mieli positiivisena ja miettiä, mitä kaikkea liikuntaa päivän aikana on jo tehnyt, jos tuntuu, että aika ei riitä lähtemään lenkille.


"On kuitenkin terveyden kannalta tärkeää hoksata, ettei työpaikkaseisominen korvaa hikiliikuntaa (eikä siis myöskään päinvastoin). Kaikkein tärkeintä on olla mahdollisimman aktiivinen - mahdollisimman usein. " - sanoo Daniela Eklundkin Daily Eko-blogissaan, joka löytyy tästä.

Viitteitä lainattu ja lähteenä käytetty myös Trainer4You-koulutusmateriaaleja.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Nina Hyvinvointivalmentaja-koulutuksessa

Tämän elämäntapamuutoksen kautta olemme perehtyneet viime vuosina paljonkin hyvinvointiasioihin. Olemme saaneet paljon tietoa lukemalla kirjoja, lehtiä ja nettiä, mutta viime aikoina on tuntunut siltä, että kaipaisimme lisää perusteltua faktatietoa, johon voi luottaa. Toki olemme oppineet paljon personal traineriltamme Heidi Teitolta, mutta aina emme muista kysyä häneltä kaikkea, mitä mieleemme juolahtaa.

Tätä kautta Nina innostui kouluttautumaan Hyvinvointivalmentajaksi Trainer4You-koulutusohjelman kautta. Hyvinvointi-, liikunta ja ravitsemusasioista kiinnostuneena hän lähti hakemaan kurssilta juuri niitä perusteluja ja faktatietoja sekä ihan kokonaisvaltaista pohjatietoa kyseisiin asioihin. Hyvinvointivalmentajan tutkinto on ensimmäinen osio Trainer4You:n personal trainer-koulutusputkea, johon voi osallistua ilman aikaisempaa urheilualan koulutusta tai sitoutumista jatko-opintoihin.

Tässä hänen kokemuksiaan tämän viikonlopun koulutuksesta:

"Olin erittäin tyytyväinen saamaani koulutukseen. Monet asiat, jotka jo tiesimme, saivat nimenomaan niitä perusteluja taaksensa, jolloin asioita on helpompi itse ymmärtää ja "uskoa". Lisäksi hurjasti uutta tietoakin tuli opittua. Tulemme varmasti käsittelemään näitä opittuja asioita tulevissa blogiteksteissämme ja jaamme niitä kanssanne. Kurssin vetäjä Heli Männistö oli ihan loistotyyppi, erittäin innostava ja energinen kouluttaja, joka oli kuitenkin helposti lähestyttävä ja alansa vahva ammattilainen. 

Kurssilta jäi oikeastaan hyvän tietopaketin ja kokemuksen lisäksi nälkä opiskella lisää. Katsotaan nyt mitä tulevaisuus pitää sisällään, seuraava Kuntosalivalmentajan osio kiinnostaisi hyvinkin paljon ja jos rahkeet riittävät niin samassa koulutusohjelmassa voi opiskella ihan personal traineriksi asti. Kyseistä koulutusta voi lämpimästi suositella muillekin!!"
-Nina

Tässä mitä Trainer4you kertoo kurssin sisällöstä (www.trainer4you.fi):

Koulutus on todellinen tehopaketti harjoittelun ja kunnon kehittämisen ytimeen ja antaa kokemusten perusteella laajan työkalupakin niin omaan harjoitteluun, kuin myös muiden valmentamiseen. Kokonaisuuksien hahmottaminen, olennaisen tiedon erottaminen epäolennaisesta ja käytännön osaamispääoman kasvattaminen ovat Hyvinvointivalmentaja-koulutuksen tärkeintä antia ja tuovatkin oivalluksia, sekä uudenlaista ajattelua itse kunkin harjoitusfilosofioihin.

Trainer4You Hyvinvointivalmentaja -koulutuksen sisältö:

  • Kehon rakenne ja toiminta
  • Palautuminen – kehityksen edellytys
  • Tie tuloksiin
  • Syke ja kestävyysharjoittelu
  • Voima ja lihaskuntoharjoittelu
  • Notkeus ja liikkuvuusharjoittelu
  • Hyvän ravitsemuksen perusteet


www.facebook.com/trainer4you








perjantai 15. helmikuuta 2013

Parasta rahkan kaveriksi!

Tässä meidän uusi terveellinen herkkuykkönen! Rahkaa ei tarvi todellakaan syödä päivästä toiseen maustamattomana tai tylsän mehukeiton kanssa.

Tässä rahkaversiossa on myös ananasmurskaa joukossa :)
Ehdottomasti parhaan rahkacombon ohje on tässä:
1 prk maitorahkaa
loraus maustamatonta rasvatonta jugurttia
kaakaopavun rouhetta eli nibsejä
banaani

Ohjeesta tulee yksi reilu tai kaksi pienempää annosta.

Superfood nibsejä on mm. Cocovilla. Jos ei löydy kauppaa, jossa olisi myynnissä Cocovin tuotteita, niin kannattaa tilata netistä.



Aivan mielettömän hyvää!!! :D Nibsit maistuvat ihan suklaarouheelle tässä banaani-rahkajugu-combossa. NAM!!

Muita suosikkicomboja on rahka+marjat, rahka+punttipirkkojen fitnessmysli, rahka+appelsiini.
Hyvää viikonloppua kaikille! :)

torstai 14. helmikuuta 2013

Herkkuhoukutusten helmikuu?

Runebergin tortut, laskiaispullat, ystävänpäiväherkut - onko helmikuu oikea herkkuansojen kuukausi?

Jos olemme antaneet kuvan, ettemme koskaan sorru houkutuksiin, niin se ei ole totta! Meistä tuntuu, että tämä helmikuu on varsinaisten houkutusten kuukausi, jolloin herkkuja on helposti saatavilla ja tekisi mieli herkutella enemmän kuin tammikuussa.
No, meneekö terveellinen elämä reisille, jos herkuttelee?
www.myllynparas.fi
Ei mene, jos peruspohja eli terveellinen ruokavalio, säännöllinen syöminen ja kovaa treenaaminen on kunnossa. Herkku joskus hartaasti nautittuna ei tunnu missään. Personal Trainer Heidi Teittoa lainataksemme "hyvää kokonaisuutta ei satunnaiset herkut kaada mihinkään. Piste." Samoin Heidi on antanut meille neuvoksi, että syömistä ei saa miettiä liikaa eikä se saa aiheuttaa liikaa stressiä.

Entisessä elämäntavassamme viikonloput menivät juhliessa alkoholin ja herkkujen kera, söimme roskaruokaa juhlimisen aiheuttamaan huonoon olotilaan, arkena pidimme liian pitkät välit syömisten välillä ja söimme liian isoja annoksia, jonka päälle vielä proteiinin puute, leivän mutustaminen, suklaa, karkit, sipsit, kakut ym. Näillä elämäntavoilla herkuttelu merkitseekin, vaikka liikunta olisikin osana viikottaista rutiinia. Viikkokalorimäärä ratkaisee paljon. Vaikka arki menisikin terveellisyyden merkeissä, mutta jos viettää viikonlopun rillutellen, niin kokonaisuudessa tilanne tarkoittaa plusmiinusnollaa tai jopa plussaa kaloreissa. Pidemmän päälle se tarkoittaa salakavalasti hiipineitä kiloja.

Ehkä voimme siis hyvällä omallatunnolla nautiskella sen laskiaispullan tai Runebergin tortun. Nautiskelemme siitä oikein maistellen pitkään ja hartaasti, jonka jälkeen voimme todeta, että olipas se hyvää ja taltuttaa herkkuhimot taas vähäksi aikaa :)

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

BodyAttack - suosikki aerobisemme

Viime viikolla jätimme BodyAttackin väliin kahdesta syystä: 1) meillä oli kevyt viikko ja 2) meidän huippuohjaajamme Mirka jäi kuukauden "kesälomalle" ja attackin tilalla oli tarjolla BodySteppiä. Maanantaina pääsimme korjaamaan tilanteen toisen ohjaajan kanssa ja ai kun oli taas niin ihanaa! Tällä tunnilla saa itsensä joka kerta pois mukavuusalueelta ja puristettua kaiken irti. Tunnin lopussa on mahtava fiilis, kun kirjaimelliseti ui hiessä! Sen jälkeen, kun on ihastunut attackiin, niin on vaikea löytää samaa tunnetta muilta tunneilta.

Pahinta on kyllä edelleen punnerrusbiisi. Siinä siis punnerretaan pelkästään ojentaja- ja rintalihaksilla yhden biisin ajan. Superfiilistä tulee kyllä siitä, kun huomaa jo vähän kehittyneensä, mutta kyseisen ohjelman aikana ei varmaan koskaan pysty täysillä suoriutumaan punnerruksista ;) Tai siinähän on sitä tavoitetta kerrakseen!
Keskivaihella tuntia saattaa tulla hetkellinen väsymys, mutta jostain ihmeestä löytyy energiat lopun intervallibiiseihin, joissa pystyy antamaan itsestään kaiken. Ehkä sellaisella puolittaisella päättäväisyysaggressiolla jalat nousevat kuin ihmeen kaupalla :D

Suosittelemme ehdottomasti kokeilemaan, tosin tiedostaen, että ensimmäinen kerta ei välttämättä ole aina se paras kerta, ennen kuin tuntiin tottuu. Kolmannella kerralla on varmasti jo parempi fiilis ja uskaltaa antaa mennä kovempaa, kun tietää mitä tunnilla on vielä luvassa.

Alla linkki LesMillsin esittelyvideo BodyAttackista.

http://w3.lesmills.com/denmark/en/classes/bodyattack/learn-the-moves/

Ps. Oletteko huomanneet että ohjaajiinkin "kiintyy"? Vaikka toinenkin ohjaaja oli hyvä, niin kaipasimme kovasti Mirkaa tänään vetämään meille Attackia ;) Tunneilla ajautuu myös jostain syystä yleensä aina niille samoille paikoille ihan niinkuin koulussakin...Mistähän se johtuu? :D


maanantai 11. helmikuuta 2013

Oman kehon kuuntelua

Joskus päättäväisyyden ja motivoituneisuuden takia meinaa unohtaa kuunnella omaa kehoa. Jos kroppa on väsynyt, ylirasittunut tai flunssa on tuloillaan, niin ei ole järkeä mennä treenaamaan, vaikka kuinka tekisi mieli. Tämä pysäytti meidät eilen Gymin pukuhuoneessa. Olimme jo menossa tekemään kevyttä jalkatreeniä, mutta sitten toinen sanoi, että päätä särkee ja todettiinkin, että molemmilla kolottaa vähän joka paikasta. Lisäksi olo oli hyvin voimaton, lähes kuin rekka-auton jyräämä. Olisimme menneet treenaamaan, jos emme olisi ottaneet pukkarissa puheeksi omaa heikkoa oloa, koska treeneistä oli sovittu ja olimme jo paikan päälläkin. Ensimmäistä kertaa päätimme jättää treenit väliin, vaikka istuimme jo pukuhuoneessa treenivaatteet päällä. Päätimme kuunnella, mitä keho sanoo ja jälkeen päin ajatellen se oli ainoa oikea ratkaisu.
Ninalla menikin koko päivä sohvan pohjalla kovassa päänsäryssä. Ehkä se oli kropan viesti kunnon lepopäivän tarpeellisuudesta. Monalla oli muutenkin erittäin kiireinen päivä, joten treenit olisivat tehneet aikatauluista entistä tiukemmat ja aiheuttaneet turhaa sunnuntaipäivän stressiä.

Tänään on herätty uuteen viikkoon. Muutaman viikon päässä molempia odottelee talviloma, jonka ansiosta jaksaa aloittaa tämän viikon reippaana. Olo on mainio ja odottelemme illan BodyAttack-tuntia, jotta pääsisi taas tositoimiin!

Halusimme vain muistuttaa, että aina ei ole pakko, ei edes joka kerta :)
Kuunnelkaa omaa kehoanne!

Kaikki yhtä tärkeitä!
Kuvan lähde: http://pinterest.com/pin/129689664238963489/

perjantai 8. helmikuuta 2013

Kevyen viikon fiiliksiä

Kolmen raskaan, kiireisen ja kuormittavan viikon jälkeen oli tällä viikolla vuorossa kevyt viikko. Täytyy sanoa, että se on tehnyt hyvää, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olemme treenanneet kovaa, tavoitteellisesti, painomääriä nostattaen ja itseä haastaen sekä tehneet kuluttavia aerobisia treenejä esimerkiksi BodyAttackin muodossa ja ne on tietenkin myös tehty aina täysillä. Viikon viiden treenikerran lisäksi töissä on ollut kiireaika ja muutkin harrastukset sekä viikonloppujen sosiaaliset menot ovat vieneet aikaa. Tuntui, että kevyt viikko tulikin nyt todella tarpeeseen. Alkuviikolla teimme kevyttä aerobista kävelylenkkien merkeissä ja eilen haimme tuntumaa salilta rinta/hartia/ojentaja-treenin muodossa. Pakko myöntää, että meinasi olla taas haastavaa pitäytyä niin alhaisissa painomäärissä etteivät viimeiset toistot tunnu rasittavilta. Onnistuimme kuitenkin loppujen lopuksi ja treenin jälkeen oli iloinen ja pirteä fiilis, joka meni loppujen lopuksi hervottomaksi naureskeluksi pukuhuoneessa ja vastaanotossa.

Niin hyvää kuin se kevyt viikko meille tekeekin, niin miksi silti ilman kunnon treeniä tulee muutamassa päivässä sellainen "lösö" olo? Tuntuu kuin vatsa ei toimisi yhtä hyvin ja lihakset ovat "löllöinä" ja olo on muutenkin vähän vetelä. Tätäkö se olisi jatkuvasti, jos ei treenaisi ollenkaan? Jos siihen vielä lisäisi huonosti syömisen niin mahtaisi olo olla vielä pahempi.

Ensi viikolla on luvassa pumppi-viikko! Tämä ei suinkaan tarkoita, että menisimme bodypump-tunnille, vaan salilla haemme vähän sen kaltaista efektiä jättämällä palautusajat vain 45sekunnista minuuttiin. Eli treenit tehdään hieman kevyemmillä painoilla, isommilla toistomäärillä ja lyhyillä palautusajoilla. Ensi viikolla kuulumiset täytyy sitten vaihtaa pukkarin puolella ja liikkeiden välissä, koska yhdessä treenatessa palautusaika on juurikin about sen verran, että toinen tekee vuorollaan.



Eilen salitreenien alkulämmittelyiksi heitimme puolen tunnin lenkin raittiissa pakkassäässä Boriksen kanssa ja crosstrainer sai tällä kertaa odottaa :)


Mukavaa viikonloppua kaikille ja hyviä treenejä!

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Punttipirkkojen fitnessmyslin resepti

Ajattelimme, että voisimme jakaa blogissamme muutamia hyväksi koettuja reseptejämme. Viime blogikirjoituksessa mainitsimme mm. omatekoisen myslin, aloitetaan vaikka sillä. Sen tekeminen on erittäin helppoa ja palkitsevaa! Kaupasta on erittäin vaikea löytää pähkinäistä, rouheista, sokeritonta mutta maukasta mysliä, joten se onkin parempi tehdä itse. Olemme ottaneet reseptin pohjaksi suolaa&hunajaa-blogin kotitekoisen myslin ohjeen http://suolaajahunajaa.wordpress.com/2012/07/16/aamun-avaus/ muokanneet sitä tähän malliin:

Punttipirkkojen fitnessmysli (alkuperäinen ohje suolaa&hunajaa-blogi)
10 dl isoja kaurahiutaleita
4 dl neljän viljan hiutaleita (Rainbow)
2 pss siemensekoitusta (esim. Pirkka)
reilusti erilaisia pähkinöitä oman maun mukaan (laitoimme itse saksanpähkinöitä ja cashewta omat pikkupussilliset sekä yksi Rainbow pähkinäsekoitus-pussi)
1/2 dl rypsi- tai auringokukkaöljyä
1 1/2 dl vettä
1/2 dl hunajaa
n. 4-5 rkl vehnäleseitä (Elovena)
n. 4 rkl kaakaopavun rouhetta eli nibsejä (maistuu ihan suklaalle)

1. Rouhi pähkinät kevyesti. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään suuressa kulhossa.
2. Sekoita öljy, vesi ja hunaja keskenään ja kuumenna se mikrossa, jotta se sekoittuu hyvin. Sekoita seos tarkasti kuivien aineiden joukkoon. Helpoiten se onnistuu käsin.
3. Levitä mysli tasaisesti uunipellille leivinpaperin päälle ja paahda sitä noin 30-45 minuuttia 200-asteisessa uunissa. Kääntele muutamia kertoja paistamisen aikana, jotta mysli paahtuu tasaisesti. Tarkkaile paiston aikana, ettei mysli pääse palamaan. Itse tykkäämme enemmän paahdetusta versiosta :)
5. Anna jäähtyä ja herkuttele rahkan kanssa!

Mysliä tulee iso pellillinen ja siitä riittää syötävää pitkäksi aikaa. Ohjeen voi myös puolittaa jos ei halua tehdä niin isoa satsia kerralla.

perjantai 1. helmikuuta 2013

Syömisen merkitys hyvinvoinnissa

Blogimme esittelytekstissä kerromme, että pyrimme pysyvään terveelliseen elämäntapaan. Tähän asti olemme kirjoittaneet tänne blogiin pääasiassa liikkumisesta, mutta nyt päätimme kirjottaa myös ravinnosta.
Pyrimme syömään pääasiassa itse valmistettua terveellistä ruokaa. Aamupalaksi syömme kaurapuuroa raejuustolla ja marjoilla (sikahyvää!!). Lounas ja päivällinen koostuu perinteisestä lautasmallista, eli paljon kasviksia, ¼ proteiinia ja ¼ hiilaria sekä hyviä rasvoja (oliiviöljyä). Treenien jälkeen juomme välittömästi palautusjuoman ja niinä päivinä jätämme toiselta aterialta hiilarit pois, koska saamme ne palkkarista. Välipalaksi ja iltapalaksi syömme yleensä purkillisen maitorahkaa hedelmien tai omatekoisen myslin kanssa (omatekoinen siksi, että kaupan mysleissä on hirvittävän paljon sokeria) tai blenderilla itsetehdyn smoothien. Joskus uppoaa myös pari ruisleipäsiivua kevyen leikkeleen sekä kurkun ja tomaatin kera.
Joskus kiireessä / laiskuudessa olemme hakeneet Picnicistä salaatin mukaan treenin jälkeen tai syöneet niitä kaupungilla ollessa. Parhain vaihtoehto ja suosikkimme makunsa puolesta on Thai-kanasalaatti, joka painaa 342g ja siinä on vain 233 kcal. Vertailun vuoksi yhdessä Tuplasuklaa-cookiessa on 270 kcal. Kumman söisit mieluummin nälkääsi; cookien, joka painaa 45g vai salaatin, joka painaa 342 g ja pitää nälkää pidempään? Uuniperuna-annoksilla kannattaa herkutella harvemmin, sillä esim. Sinihomejuusto-annoksessa on jopa 923 kcal!!! Emme suosi missään nimessä kaloreiden tuijottelua ja laskeskelua, mutta välillä on hyvä tutkia ulkona syödessä, mitä annos oikeastaan sisältää. Ja maalaisjärjelläkin pärjää pitkälle, niistä paremmista valinnoista tulee kuitenkin loppupelissä parempi voittajafiilis kuin siitä hetken huumasta syödä epäterveellistä. Kotonahan on helppo tehdä itse terveellistä ruokaa ja näin tietää tismalleen, mitä syö. Picnicin tuotteiden tiedot löytyy netistä www.picnic.fi/tuotteet.
Salaatit
http://www.picnic.fi/

Koska treenaamme aika monena päivänä viikossa, on ravinnon sisällöllä merkitystä, että jaksamme ja lihasmassa pääsee kasvamaan. Emme kasvata siis mitään muskeleita, tarkoituksenamme ei ole siis varsinaisesti pudottaa kiloja, vaan polttaa rasvaa. Ja kannattaa muistaa, että mitä isompi osa kehosta on lihasta, sitä enemmän keho kuluttaa myös levossa. Vaakaa ei kannatakaan tuijottaa, koska kehonkoostumus saattaa muuttua radikaalisti, vaikka vaa'an lukemat eivät juuri muuttuisikaan. Vaa'an lukema saattaa siis pysyä samana, vaikka rasvaa olisi palanut ja lihasta tullut tilalle. Hyvä kotikonsti on luottaa enemmän mittanauhaan kuin vaakaan.

Nykyään pidämme huolen siitä, että syömme 5 kertaa päivässä eikä yhtään ateriaa jäisi väliin. Näin vältymme, ettei nälkä pääse kasvamaan liian suureksi, koska silloin ruokaa tulisi ahmittua enemmän kuin napa vetää. Olemme myös olleet taipuvaisia ostamaan kaupasta mitä saattuu, jos sinne menee hirveässä nälässä treenien jälkeen ja siinä mielentilassa, että pitää saada maha täyteen nopeasti ja helposti. Näin käy, jos jättää jonkun ruuista väliin. Ja kun olo tuntuu kylläiseltä, niin ei herkkujakaan tee mieli. Usein treenien jälkeen ei edes tee mieli muuta kuin terveellistä ruokaa, oletteko huomanneet samaa? Mutta jos jää kotiin lepopäivänä, niin tekisi mieli esimerkiksi ruuan päälle kaikkea makeaa kahvin kanssa. Olemme kuulleet että makeanhimo menee muutes ohi 20 minuutissa ;)

Herkkuja syömme nykyään aika maltillisesti ja olemme oppineet tuntemaan rajamme. Aika usein, kun ihmiset kyläilevät toisten luona on tarjolla jotain herkkuja, eikö totta? Niistä kieltäytyminen ei ole helppoa jo pelkästään kohteliaisuussyistä. Pieni pala riittää hyvinkin maistiaiseksi eikä kukaan edes huomaa, että välttelee herkkuja. Pidimme ennen ns. herkuttelupäiviä eli kieltäydyimme kuukauden aikana muuten herkuista kokonaan, mutta yhtenä päivänä sai herkutella vapaasti. Sitten söimme kaikkea,mitä oli tehnyt kuukauden aikana mieli ja mitä muuta siitä seurasi, kuin paha olo. Tämä totaalikieltäytyminen ei siis toiminut kohdallamme, joten ajattelimme, että jotain herkkuja saa syödä pienen määrän silloin tällöin (muutaman kerran kuussa), kun niitä tekee OIKEASTI mieli. Samoin töissä tuli naposteltua kaikenlaista, mitä oli tarjolla, vain tavan vuoksi. Nyt olemme huomanneet, ettei esim. karkkia tarvitse ostaa megapussia, vaan 15 karkin jälkeen niistä saa tarpeeksi. Samoin sipsipussiksi riittää se pienen pieni 75g pussi. Tämä vaatii tietenkin totuttelua, mutta opimme sen itse kantapään kautta, kun jokaisen jättikarkkipussin jälkeen tuli tosi huono olo. Mietimme, että miksi haluamme itsellemme sellaisen olotilan, kun pienemmästä määrästä nauttii enemmän? Useimmiten mietti vielä, että oliko edes herkuttelu sen arvoista. Ja meihin pätee myös se, ettei kotona saa olla kaapeissa herkkuja varastossa. Herkkujen syömistä tulee ainakin harkittua enemmän, jos ne pitää hakea ensin kaupasta. Alkoholin käytön olemme karsineet myös minimiin, koska emme raaski tuhlata seuraavaa päivää huonolle ololle ja usein siihen liittyy myöskin epäterveellistä syömistä.

Emme siis ole millään dieetillä, vaan syömme tällä hetkellä sitä, mitä haluamme ja meistä tuntuu siltä, ettemme ole joutuneet luopumaan mistään. Koska elämäntavat ovat menneet uusiksi, niin on siinä ollut pureksittavaa lähipiirissäkin. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, että kyseessä on tosiaan elämäntapamuutos eikä tietyn aikaa kestävä projekti. Kaikki halu on kuitenkin lähtenyt meistä itsestämme emmekä kärsi tästä millään lailla :) Välillä on tottakai hankala pysyä tiukkana ja kieltäytyä herkuista, kun niitä tuputetaan tai tivataan syytä siihen, miksi tulemme autolla juhlimaan. Mutta onneksi suurin osa ihmisistä on ollut erittäin kannustavia ja jopa ryhtynyt itsekin muuttamaan elämää paremmaksi.
Joskus saattuu repsahduksia mutta niitä ei kannata jäädä voivottelemaan vaan palata mahdollisimman nopeasti takaisin ruotuun!  Nekin kuuluu elämään!
Tässä meidän tavoitekuva (keskellä), ja myös Jennifer Nicole Leen entiset lähtökohdat (sivuilla):

Kuva: www.newyorkinparis.wordpress.com

Motivointi


Eräs tuttumme kysyi kerran meiltä, että mikä meitä motivoi tulemaan treenaamaan kuntosalille päivästä toiseen. Aloimme itsekin miettiä syitä. Välillä on sellaisia päiviä, jolloin ei malta millään odottaa, että pääsee töiden jälkeen johonkin tiettyyn jumppaan tai salille pumppaamaan, mutta on myös niitä päiviä, jolloin tekisi mieli käpertyä sohvalle ja vetää peitto korviin.

Meidän ehdoton ykkösmotivaattorimme on yhdessä treenaaminen! Sovimme etukäteen treenipäivät, jolloin treenaamme salilla ja sijoittelemme jumpat sitten muille päiville. Jos esimerkiksi viikonlopulle on jotain menoa, niin yritämme saada liikunnat mahtumaan arkipäiville. Joskus tuntuu, että vuorokaudessa saisi olla lisätunteja, jotta ehtisi tekemään kaiken, mutta loppujen lopuksi liikunnan lisääminen arkeen on vain järjestelykysymys. Esimerkiksi Nina on pystynyt koko syksyn treenaamaan viisi kertaa viikossa ja käymään kaksi kertaa viikossa koiraharrastuksissakin töiden ja muiden menojen lisäksi. Liikunta tekee sen, että energiaa riittää enemmän kaikkeen muuhunkin ja yölläkin sitten uni maittaa. Pienikin happihyppely useana päivänä viikossa kannattaa aina, vaikkapa arkiliikunta hyödyntäen. Joskus on tehnyt mieli jäädä kotiin laiskottelemaan, mutta kun on sopinut kaverin kanssa treenit, niin silloin niitä ei tule jätettyä väliin. Treenikaveri on muutenkin loistojuttu, saa vaihdettua kuulumisia treenien lomassa – purettua ne päivän ilot ja surut samalla!

Toisena motivaattorina on edistyminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Joskus on tuntunut siltä että onkohan tästä nyt mitään hyötyä ja saadaanko mitään tuloksia aikaiseksi. Ei kannata kuitenkaan luovuttaa!! Hiljaa hyvä tulee! Salin puolella me olemme huomanneet edistymisen parhaiten, kun pystyy lisäämään painoja. Olemme käyneet myös Inbody-mittauksissa, jossa mitataan kehon koostumusta sekä erilaisissa kuntotesteissä. Vanha kunnon mittanauha kertoo myös paljon enemmän kuin vaaka..koska lihasmassahan painaa enemmän kuin rasva. Ja parhaiten ainakin naisia motivoi se, että pääsee ostamaan uusia vaatteita vanhojen isojen tilalle! ;) Vanhoista valokuvista olemme huomanneet, miten huonossa kunnossa sitä on tosiaan tullut oltua ja eron on tajunnut vasta, kun on verrannut uusiin kuviin! Se vasta motivoi!!  Usko seuraavan kesän bikinikuntoon nousee! ;)


Faktahan on myös se, että liikkumiseen tulee himo...nälkä kasvaa syödessä niin sanotusti! Maanantaisin emme malta odottaa, että pääsemme illan Attackiin, sitten alkaakin jo polttelemaan, että pääsisi salille! Liikunnan ansiosta olemme varmaankin myös todella harvoin sairaana.

Yksi motivaattoreista on myös se, että tykkäämme olla ihmisten seurassa. Meistä ei ole lähtemään yksin kovinkaan usein esim. juoksulenkille, vaan on kivempi tavata ihmisiä. Meidän treenipaikkamme etuna on se, että siellä on tarjolla paljon erilaisia ryhmäliikuntatunteja eri kellonaikoihin ja ohjaajat ovat ihan huipputasoa. Treenipaikkamme on mielestämme motivoiva paikka liikkumiseen, joten siellä tulee käytyä usein ja näin kertakäynnin hintakin jää aika pieneksi. Laskimme kerran, että kertakäyntimme siellä maksaa noin 2-3€. Treenipaikassamme olo tuntuu kotoisalta ja sinne on siksi aina helppo mennä.

Yksi olennaisista motivaation lähteistä on se, että olemme löytäneet sen, mitä tykkäämme tehdä! Parasta on, kun harrastamme tykkäämisen vuoksi emmekä pelkästään saavuttaaksemme tavoitteitamme. Olemme kokeneet myös motivaation tappamisen ylilyönneillä esim. aloittamalla liikuntaharrastuksen pitkän tauon jälkeen ja tekemällä sitä joka päivä lepäämättä. Ei ole oikotietä onneen, ehdottomasti parhaat tulokset ovat syntyneet pitkäntähtäimen treenaamisella eikä ”kolmen kuukauden kesäksi kuntoon”-tyyppisellä himoliikkumisella ja laihduttamisella.

Toki joskus tosiaan tulee päiviä, jolloin ei huvittaisi tehdä mitään tai on muuten vaan huono päivä. Silloin mietimme, onko kyse laiskuudesta vai ihan ”oikeasta” väsymyksestä? Liikunta piristää ainakin meitä aina kun sitä pääsee tekemään, vaikka lähteminen olisikin joskus vaikeata. Olemmekin nauraneet, että joskus olemme menneet kiukkuisina salille huonon päivän päätteeksi, mutta pyöräiltyämme alkulämmittelyt olemmekin jo taas nauraneet omille tyhmille jutuillemme!  Mutta jos on oikeasti levon tarpeessa, niin liikunnasta ei ole hyötyä, vaan itseasiassa haittaa, eikä treeneistä saakaan irti sitä mitä pitäisi. Terveelliseen elämäänhän kuuluvat kolme yhtä tärkeää osa-aluetta: oikea ravinto, liikunta sekä lepo.

Jee, tänään taas uuteen viikkoon! Viime viikolla treenaamista sotki jonkin verran uuden vuoden pyhät. Me emme malta odottaa uuden saliohjelman ”korkkaamista”! Saimme siitä esimakua perjantaina ja se on ihan huippuhyvä!!!  Aloittamme sen rauhassa kevyen viikon merkeissä ja tutustumme uusiin liikkeisiin kevyillä painoilla. Tästä aiheesta ensi kerralla!
Mikä teitä muita motivoi? Tsemppiä treeneihin!
-M ja N

P.S. Motivaationa toimii myös jääkaapin oveen liimattu kuva unelmakropasta ;)