Joskus päättäväisyyden ja motivoituneisuuden takia meinaa unohtaa kuunnella omaa kehoa. Jos kroppa on väsynyt, ylirasittunut tai flunssa on tuloillaan, niin ei ole järkeä mennä treenaamaan, vaikka kuinka tekisi mieli. Tämä pysäytti meidät eilen Gymin pukuhuoneessa. Olimme jo menossa tekemään kevyttä jalkatreeniä, mutta sitten toinen sanoi, että päätä särkee ja todettiinkin, että molemmilla kolottaa vähän joka paikasta. Lisäksi olo oli hyvin voimaton, lähes kuin rekka-auton jyräämä. Olisimme menneet treenaamaan, jos emme olisi ottaneet pukkarissa puheeksi omaa heikkoa oloa, koska treeneistä oli sovittu ja olimme jo paikan päälläkin. Ensimmäistä kertaa päätimme jättää treenit väliin, vaikka istuimme jo pukuhuoneessa treenivaatteet päällä. Päätimme kuunnella, mitä keho sanoo ja jälkeen päin ajatellen se oli ainoa oikea ratkaisu.
Ninalla menikin koko päivä sohvan pohjalla kovassa päänsäryssä. Ehkä se oli kropan viesti kunnon lepopäivän tarpeellisuudesta. Monalla oli muutenkin erittäin kiireinen päivä, joten treenit olisivat tehneet aikatauluista entistä tiukemmat ja aiheuttaneet turhaa sunnuntaipäivän stressiä.
Tänään on herätty uuteen viikkoon. Muutaman viikon päässä molempia odottelee talviloma, jonka ansiosta jaksaa aloittaa tämän viikon reippaana. Olo on mainio ja odottelemme illan BodyAttack-tuntia, jotta pääsisi taas tositoimiin!
Halusimme vain muistuttaa, että aina ei ole pakko, ei edes joka kerta :)
Kuunnelkaa omaa kehoanne!
Kaikki yhtä tärkeitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti